FUCK SCHOOL, I'M GOING TO MARRY SOMEONE RICH
Mä kävin tänään pitkän keskustelun tulevaisuudensuunnitelmista mun opon kanssa ja sen jälkeen mielessä ei oo pyörinyt muuta, ku että voinko mä pliis päästä takaisin ekalle luokalle? Haluisin nostaa mun numeroita ja istua tuolla niin kauan kunnes keksin miks mä haluun isona, en oo vielä valmis yliopistojen tai ammattikorkeiden pääsykokeisiin ja kunnon opiskeluun! Mulla ei oo harmainta aavistustakaan mua kiinnostavista opinnoista, haluisin vaan pitää tuhat välivuotta, tehdä töitä, säästää rahaa, matkustella, pitää vähän taukoa opiskelusta ja odottaa autuaasti sitä päivää kun mun päähän iskee "tätä mä haluun tehdä isona!"-ajatukset. Blaah, onko ikinä pakko kasvaa aikuiseksi?
Kertokaa mulle, etten mä oo ainoo kamppailemassa tällasten ajatusten kanssa, enhän?
Labels: lifestyle
posted by Annika at
15:29
121 Comments:
Et ole, itse olin viimevuonna ihan samassa tilanteessa ku sie. Sit keväällä just ennen yhteishakua iski sellanen ajatus mihin haen ihan vaan kokeilumielessä, ja sinne sit pääsinki kouluun. En ole vielä ihan varma onko yliopisto mun juttu, mutta aina onneks voi hakea ja kokeilla muutaki, töissä ehtii olla monia kymmeniä vuosia.
Mulle oli tosi pitkään selvää, et haluun lääkäriks tai opettajaks, mut nyt ku oon jo jonkuaikaa ollu lukiossa, ni on tullu sellane fiilis et "ei hemmetti, mitä mä täällä oikeesti teen ja mikä must tulee isona? " jotenki oon kokoajan vaan enemmän ja enemmän hukassa noiden tulevaisuuden suunnitelmieni kans.. että don't you worry, et oo yksin !:-)
Älä huoli, et ole yksin :D Tässä täytän parin viikon päästä 20v ja jo toista välivuotta pidän, kun en vaan oikeasti tiedä mitä haluan! Ja arvaa kasvaako paineet, kun oon nyt päättäny, että ens vuonna _pääsen_ opiskelemaan sitä alaa, mitä haluan.. no nyt on tässä sitte paljon mietintää ja itsetutkiskelua meneillään :)
Tunnen ihan älyttömän paljon ihmisii jotka oikeesti ei tiedä mitä haluu esim. lukion jälkeen. Ihan normaalia. Ootko esim tehny jotain kesätöitä tai harjotteluita, missä oisit nähny eri aloja.. sekin voi auttaa päättää onko joku oma juttu.
Monestihan lukiossa olevat ei tiedä aloista mitään, kun ei sielä varsinaisesti oo mitään alakohtasia työssäoppimisia.
Ei nuorena pidäkkään lyödä lukkoon sitä mitä haluaa, vaan kantsii kokeilla kaikenlaista. Voitha sä alottaa lukion jälkeen amiksen ja valmistua sitä kautta ammattiin, kun sieltä on paljon helpompi keskeyttää ja tulla toisiin ajatuksii.
et tosiaan oo! ite vietän tällä hetkellä välivuotta ja käyn samalla töissä, eihän tää mitään herkkuu oo mutta mieluummin taon hetken rahaa ku opiskelen jotain joka osottautuuki sit aivan vääräks haha :D
ei kannata hosuu turhaan sen jatko-opiskelun kanssa, kyllä sitä kerkee vielä opiskelle monen monta vuotta vanhempana ja varmempana omista tulevaisuudentoiveistaan :)
Älä nainen stressaa! Välivuosi tai pari ei oo ollenkaan huono juttu, vaan hyvä miettiä rauhassa mitä haluaa:) Itelläkin muuttui kaikki suunnitelmat välivuoden aikana! Kuitenkaan ei kannata jotain alaa väkisin yrittää itselle "sisäistää".
Reissaa, tee töitä, nauti ja elä - opiskella kerkeet vielä liian monta vuotta.. :)
millasia sun ekan vuoden numerot oli? saatiin tänään kokeet ja mulla meni hiukka alakanttiin.. :)
en periaatteessa suosittele välivuotta.. jouduin ite pitää välivuoden koska en päässy kouluun ja tää on suoraa sanottuna _perseestä_. muut kaverit töissä/koulussa ja mä jumitan kotona ilman mitään. itteensä vaa niskasta kii ja ettimää hyvä opiskelupaikka!
Jos oot koskaa miettiny kauppisopintoja nii kannattaa laittaa paperit Aalto yliopiston BScBA ohjelmaan - sinne haetaan ilman pääsykokeita eli ylppäritulokset merkkaa vaa :) suosittelen ehdottomasti, ihan huippu koulu :)
Ei välivuosi tarkota automaattisesti sitä ettei tekis yhtään mitään sillon.
ja tuon indiedays inspirationin esittelyn mukaan sun lemppariasioihin kuuluu ylppärijuhlien jälkeinen avoin tulevaisuus? :DD hyvin sä vedät.
missä joukkuueessa vilu pelaa :)
Ite oon vasta ysillä, mut yhteishaut lähestyy koko ajan uhkaavasti eikä mulla ole suoraansanottuna mitään ideaa minne menisin.. Lukioon mun arvosanat (tai hermot..) ei tosiaan riitä ja ammattipuolelta ei oo hirveesti mitään mikä kiinnostais. Ja jos onkin, nii siinä tarvitaan jotain sellasta ainetta jossa oon tosi huono.
miks et mene töihin? :)
ite oon vast ysillä, mut en tiiä mihin haen yhteishakujen aikaan.lukioon mun arvosanat ehk nipin napin riittäis mut en varmaankaan tulis pärjäämään siel.sitten taas ammattipuolelta on vaikea päättää monista ala vaihtoehdoista.
mä valmistuin reilu vuos sitte markkinointii, oon käyny töissä vajaat 2 vuotta, eka virallinen ja kunnollinen työpaikka siis. täl hetkel on iha semmoi olo etten tiiä yhtää et mitä mä oikeesti haluun. kaikki vanhat kaavat toistuu koko ajan ja ei vaan jaksa! en kyl jaksa palata opiskelemaa enää, merkonomist löytyy onneks monta suuntausta minne voi lähtee :) muttei paljo auta ku ei tää linjakaa enää kiinnosta, vaikka täst haaveilinki pienest asti. yhy :-D
oon ykkösellä ja muakin on ahisteltu jo pitkään sillä että mihin haluun mennä opiskeleen tai mikä musta tulee isona...:D. muutenki kauheeta ku heti ku alotettiin lukio ni kaikki opet puhuu jo ylppäreistä ja siitä mitä haluu kirjottaa :o.. mut kyl sä anski keksit! :) se päätös saattaa tulla sun mielii vaik just enne yhteishakuu tai sit ei, mieti rauhassa vaa :)
mulla on 'välivuosi' meneillää ja käyn kyllä töissä:) se on ihan itestää kiinni miten sen vuoden käyttääpi!
Et tosissaan oo ainut mystisten tulevaisuudensuunnitelmien kanssa. Mä itse olin samassa tilanteessa, että ei pienintäkään aavistusta lukionjälkeisestä elämästä. Mä ratkaisin ongelman viettämällä vaihtarivuoden jonka jälkeen keskeytin lukio-opinnot noin puolessa välissä kolmosen kevättä, vaikka papereissa olis jo odottanut äidinkielen L. Opiskelumotivaatio kuoli täysin ahdistukseen elämän päämäärättömyydestä ja ikävästä vaihtarimaahan.
Nyt puolitoista vuotta tapahtuneen jälkeen haaveilen opintojen loppuunsuorittamisesta iltalukiossa - multa puuttuu kuitenkin joku 10 kurssia ja kirjoitukset. Olen saanut vakkarityöpaikan jossa olen viihtynyt, mutta työ on rankkaa niin henkisesti kuin fyysisesti ja palkka ei meinaa riittää edes ison kaupungin keskustakaksion vuokraan. Eikä toi työ ole kuitenkaan mun alaa. Jotain muuta pitäisi lukionkin jälkeen lähteä opiskelemaan, vaan ei aavistustakaan että mitä. Ehdoton ei-opiskelupaikkalista senkuin kasvaa kasvamistaan.
Avoin tulevaisuus = saan tehdä ihan mitä haluan ilman mitään velvotteita ja mennä opiskelemaan mitä mieli tekee. Mitä tossa oli mahdotonta ymmärtää? :-D
se, että sä oot saanut tehdä mitä vaan jo peruskoulun jälkeen. toi tuo vahvasti mielikuvan että sä odotat koulun päättymistä innolla, et niin että haluat takaisin ala-asteelle :)
Kuulostaa niin mun ajatuksilta!
Mikset menny amikseen? Itse olen tällä hetkellä amiksessa opiskelemassa matkailu-alaa+mulla on kaksoistutkinto. :-) Pelkkään lukioon ei kyl kannata mennä peruskoulun jälkeen huonoilla arvosanoilla/huonolla opiskelumotivaatiolla, koska sit sä et pääse jatko-opintoihin mihinkään. Munkin luokalla 3 lukion käyneitä, mut eivät vaan oo päässy yliopistoihin/ammattikorkeakouluihin sisään. Joten tarvii sit 20 vuotiaana tulla opiskeleen ammattikouluun ammattia. En tiedä itse, onko mun kaksoistutkinnosta hyötyä, 4 ainetta kirjotan, ja musta tulee matkailupalveluiden tuottaja+ylioppilas :-D Voisin myös hakea yliopistoon, jos joskus mieli tekee..En kyllä tiiä miten neljällä kirjotetulla aineella sinne pääsee vai vaikuttaako mitenkään.
Olet silti vasta 17v, joten voit hyvin pitää välivuoden. Sunhan 'pitäisi' olla vasta kakkosella. Ei huolta ;-) Kannattaa tehdä vuosi vaikka töitä ja sitten hakea johonkin kouluun!
Mä oon lukion ykkösellä, oon tottunu elämään sillee etten stressaa mistään, en tee läksyjä, en lue kokeisiin ennenkuin viimeisenä iltana muutaman sivun. Musta tuntuu että en pääse lukion jälkeen yhtään mihinkään, toi sun teksti sai mut purskahtamaan itkuun. Vaikka en asiasta stressiä otakkaan, ja nyt kun ajattelen niin voisin ihan tyytyväisenä mennä vaan sinne siwan kassalle suoraa lukiosta.
En haluu kasvaa aikuiseksi ja pidän esikuvinani ihmisiä joilla ei ole töitä ja jotka rellestävät viikonloppuisin ja muutenkin elävät rentoa elämää. Joten et todellakaan ole ainut tämän asian kanssa!
Mä hain ihan kokeilumielessä yliopistoon ulkomaille vaikka tiesin melko varmasti etten pääsis sisään (tiesin ettei mulla ois mitään mahiksia suomessajoten en viittiny ees hakee) mutta pääsin ku pääsinki sitte sinne! Eikä todella oo rankkaa, samaa rataa vedän ku lukiossa ja oon saanu hyviä numeroita :) oon aina ollu keskiverto koulussa ja viihdyn tosi hyvin täällä, en aijo varmaan enää palata takasin suomeen. Tää tosin vaatii hyvän kielitaidon joka on kaiken a ja o muuten ei pärjää :/
mä oon just samassa tilanteessa kun sä paisti ens viikolla meen juttelee vasta opolle, mut syksyllä (tulevana) pitäis tietää mitä haluu loppuelämltä ! Niin ahistavaa !! Musta ois just kiva pitää kymmenen välivuotta ja sit koittaa miettii mitä haluu mut toisaalta pelottaa että jos vuodessa kerkee rapistua kaikki taidot ja tiedot mitä lukiosta on saanu :( APUA !
Musta tuntuu, että jokaisella on toi vaihe elämässä jossain kohtaa, älä siis huoli :)
Mulla asioita selkiytti se, kun vaan tartuin eri hakuoppaisiin, ja kävin sieltä läpi joka ikisen vaihtoehdon ja lueskelin sitten enemmän nistä, jotka yhtään tuntu kiinnostavilta. Laittelin vaihtoehtoja ylös paperille, ja vaikka niitä tosiaan oli ihan laidasta laitaan, niin pikkuhiljaa sieltä karsiutu vaihtoehtoja pois. Nyt oon opiskellu jo muutaman vuoden alaa, joka edelleen tuntuu juuri siltä oikealta! Suosittelen siis ehdottomasti sitä, että oot avoimin mielein ihan kaikelle, koska sitä kautta se päätös tulee oikeesti itestä, eikä muitten odotukset pääse vaikuttaan, tyyliin 'tätä mun kuuluis tehdä'.
Yks apukeino olisi varmasti myös se, että juttelet sellaisten ihmisten kanssa, jotka on tällä hetkellä opiskelemassa. Niiltä saa usein parasta tietoo siitä, millasta tietyn alan opiskelu käytännössä on, ja vaikka juuri se ala ei kinnostaisikaan, niin sitä kautta saattaa esim selvitä onko yliopisto vai amk enemmän sun juttu. Eli nyt vaan nykiin hihasta kaikkia opiskelevia ystäviä, sukulaisia, työkavereita ym! Ne varmasti kertoo kokemuksistaan enemmän kuin mielellään. :)
Tsemppiä, toivottavasti ajatukset selkiää!
-ia
samoja fiiliksiä mulla, oon myös siis abi. en tiiä _yhtää_ mitä haluan opiskella joten oon ajatellu lähtee aupairiksi. Olis ihan unelma päästä jonnekki englantiin ja saada uusia kokemuksia siellä:) harmi vaan että pitäs olla sitä lastenhoitokokemusta mutta yritän hankkia sitä ennen lukion loppumista.
Mutta vaikka tulevaisuus näyttääki ihan sekavalta nii kannattaa muistaa että kaikki kääntyy kuitenkin parhain päin:) Elämää ei kannata suunnitella liikaa vaan tehä just niin ku susta tuntuu hyvätä just nyt. Näin ajattelen itse niin ei ahdista (ainakaan niin paljoa hahha)
Et oo todellakaan ainut. Mä oon viime kevään ylioppilas. Viettelen nyt välivuotta ja suunnitteilla ois toinen samanmoinen ulkomailla työskennellen au pairina (nyt siis oon töissä ihan täällä Suomessa). Oon lukion ekasta asti säännöllisin väliajoin heränny aina siihen et jotain pitäis keksiä mut ei vaan mikään kiinnosta tarpeeks et sitä viittis vähintään se 3,5 vuotta opiskella... Ei mulla sinänsä hätää ku suunnitelmat tälle ja ens vuodelle on selvät mut ahistaa jo valmiiks et mitäs sitte sen jälkeen... Toivotaan et sulle aukeis tää homma vähä helpommin :)
Ootparas <3
--
http://vilmajajutta.blogspot.fi/
^ jep mulla ihan sama juttu, et heti kun lukio alko niin yhtäkkiä kaikki puhukin siitä että mitä ihmiset aikoo kirjottaa. itellä ei mitään hajua, eikä myöskään sillä että mikä haluu olla isona. eli joo et oo ainoa.. :-D
i love the jacket :))
Greta! Visit me:What ever
Mulla oli välivuosi, ku en päässy haluamaani paikkaa opiskelee. Toisaalta se oli iha hyvä, koska kuitenki löyty töitä välivuoden ajaks. Samaa aikaa myös tuntu siltä, että se tuli oikeesti tarpeesee, koska oli jotenki tosi stressaantunu olo kirjotusten ja lukion jälkee. :-) Että ei se välivuosikaa huono asia oo, tosi moni saa sillä välin ajatuksensa järjestyksee!
Ite luen nyt neljättä vuotta psykologiaa ja vaikka tää on vaativa ala, on korkeakouluopiskelussa myös hyviä puolia :-D Kesäloma alkaa useimmiten jo toukokuussa ja opiskelut alkaa sitte taas vasta syyskuussa. Useimmilla luennoilla ei oo läsnäolopakkoa ja muutenkin kalenteri on tosi harvoin täynnä sellasia klo 8-16 koulupäiviä! Ja kukaa ei tietysti valvo sun opiskelua (paitsi KELA...), joten ei oo pakko suorittaa kaikkee iha niiiin täysillä, vaa sillee miten itelle sopii :) Että tietynlainen vapaus säilyy, vaikka pääsisitki opiskelee. Toivottavast keksit ratkasun, onha sulla vielä hetki aikaa miettii hakuvalintoja!
No et todellakaan ole ainoa! jatkuvasti mietin että kuka oon, mihin kuulun ja opiskelenko oikeeta alaa.. ahistaa D:
jos ei tiiä mitä haluu opiskella, nii parempi pitää välivuosi ja miettii vaihtoehtoja. ja "huonoillakin" lukiopapereilla voi päästä ammattikorkeeseen, itse ainakin pääsin seiskan keskiarvolla ja C:n papereilla. kunhan vaan pääsykokeissa on motivoitunu. ja jos tuntuu että yhtään hyödyttää, nii kannattaa vaikka käydä ammatinvalintapsykologilla minkä palveluita on yleensä työkkärissä saatavilla.
What? Miksi täällä täytyy vääntää joka ikinen pikkuasiakin rautalangasta :-D tietysti peruskoulun jälkeen ei oo pakko mennä mihinkään, mut varmaan reilusti yli 90% suorittaa toisen asteen tutkinnon, ihan vaan siks ettei peruskoulun todistuksella yksinkertaisesti tuu pärjäämään elämässä ja sen poisjättäminen ei oo ikinä ees ollu mulle mikään vaihtoehto.
Nyt toisen asteen tutkinnon päättyessä tunnen kuitenkin olevani kirjaimellisesti vapaa, koska mä saan käytännössä tehä ihan mitä mä itse haluan ja keksin. Ja kyllä, ton pitkin tuoda mielikuva että mä odotan koulu päättymistä innolla sillä niin mä varmasti teenkin, tolla tekstin pätkällä vaan viittasin siihen kuinka olisin voinut suorittaa lukio-opintoni paremmin ja jos saisin nyt päättää, tekisin asiat erilailla.
nimenomaan AVOIN = ei tiedä mitä tuleman pitää :-D ...voiks tollee sanoo haha mut kuitenki
Siksi koska jos en tiedä nytkään että mikä musta tulee isona, miten oisin kolme vuotta sittenkään voinut tietää mihin ammattiin mä haluan valmistua :-D ja siksi koska lukiolla saa lisää miettimisaikaa, eikä ylioppilastodistuksesta ainakaan mitään haittaa ikinä ole.
mut ei kaikki pääse töihin vaikka haluaiski..kuitenki puuttuu se ammattitaito vielä.
En tiedä keneltä tässä nyt kysyttiin että miks et mene töihin, mut jos mä pidän välivuoden niin meen kyllä heti keväällä ylppäreitten jälkeen töihin ja mulla oiskin jo ainakin yksi työpaikka valmiina :-)
Kiitos kaikista ihanista kommenteista ja kokemuksista ja neuvoista! :-) ♥
Pelicansin A:ssa!
Aika suuri pudotus siihen millasiin peruskoulussa oli tottunut :-D aattelin vaan että tää on vaan tätä alkukankeutta ja ensvuonna sitten parannan kun totun tähän lukion tyyliin, mutta en sit tiiä että miks toi jäi vaan ajatukseksi...
Itse pidin kolme välivuotta, joiden aikana kävin täyspäiväisesti töissä, tienasin rahaa ja elin paljon leveämmin kuin monet muut ikäiseni (jotka opiskelivat). Sitten eräänä päivänä se vaan iski että mitä haluan opiskella (eräs alaa opiskeliva tuttu vähän avasi mulle minkälaista se opiskelu oli) ja samana keväänä hain ja pääsin yliopistoon lukemaan kyseistä ainetta.
Nyt oon tosi iloinen, että mun opiskelumotivaationi on paitsi paljon korkeampi kuin niiden, jotka tulivat suoraan lukiosta, myös pääsykokeeseen lukiessani opin niin paljon uusia opiskelutekniikoita että opiskelu tuntuu ajoittain jopa lastenleikiltä. Ja mainittakoon vielä, että lukiossa olin keskitason oppilas, eli sen jälkeinen elämä mua on enemmän motivoinut opiskelemaan nyt kunnolla :)
Mäkään en tiennyt yhtään mikskä oisin lukiossa halunnut, eikä opiskelu kiinnostanut pätkääkään :D menin töihin suoraan yo-kokeitten jälkeen, mikä oli tosi hyvä ratkasu !! nyt sosiaali- ja terveysalaa opiskelen, eli varmasti sullakin tulee ajatuksia ajan myötä ! Kannatan siis töihin menoa ja välivuotta ehdottomasti, sitten pyrit kun tiedät mikä kiinnostaa:)
Alkoi tekemään mieli karkkia! :-D Kuinka usein sä muuten herkuttelet (karkeilla)?
oootko saanu oman kameran?? :)
Sinuna ehkä ottaisin vakavaan harkintaan ainakin yhden välivuoden ja menisin ulkomaille työskentelemään esim au pairiksi tai jotain muuta hommaa. Siinä olisi hyvin aikaa miettiä ja pohtia omia toiveita ja haluja tulevaisuuteen. Silti vaikka pitäisitkin suoraan välivuoden kannattaa käydä jonkun alan pääsykokeissa niin yliopistossa kuin amkissa, koska sitten tiedät millaiset ne kokeet on ehkä sitten tulevaisuudessa! Toivottavasti löydät jonkun alan mikä olisi ylivoimaisen kiinnostava eli tsemppiä siihen. :)
Oon sua vähän vanhempi ja valmistun keväällä kandiksi yliopistosta, eikä mulla oo vieläkään mitään hajua tulevaisuudesta. :-D Se on selvää että tää koulu jää tähän ja lähen jonnekin muualle kuhan saan paperit käteen, mutta suunta on vielä aika hukassa. Että älä huoli, harvalle nää päätökset on helppoja eikä sulla oo mitään hätää! Pidät välivuoden/-vuosia, teet töitä, oot työharjottelussa, matkustelet ja mietit rauhassa. :) Mä en tajua miksi joistain välivuosissa on jotain hävettävää, usein ne auttaa hahmottamaan asioita paremmin ja vähän vanhempana osaa katsoo asioita ihan eri tavalla kuin abina.
No et todellakaan! Itse vietän tässä just välivuotta ja töissä käyn. On kyl iskeny vähän sellanen haluis päästä kehittää itteensä fiilis ku vaan seisoo kassalla myymässä. Siihen ei paljoo aivoja tarviii... Haluisin kyllä ens syksyks päästä jo opiskelemaan jotain, tässä vaiheessa tuntuu siltä et ihan sama mitä, jotain vaan edes kokeilemaan. Mut ota se välivuos, siin ei oo mitään vikaa! Varmista vaan ajoissa että sulla on töitä, mä olin nimittäin noin puol vuotta työttömänä kirjotusten jälkeen. Tsemppiä! :)
En ole, oisin kyllä luultavasti pitänyt siitä aika suurta meteliä täällä blogin puolella jos olisin :-D
Kerran viikossa!
itse oon 20v ja ei vieläkään tietoa mikä ois se mun unelma-ammatti !
voi et tosiaan oo ainut, mä tässä 19v pitelen välivuotta ko en tie mitä haluun! tällähetkellä jopa ilman töitä, eli en tee mitään -.- mikä ärsyttää ihan sikana, mutkun en vaan tie mitä haluun!!!
http://www.facebook.com/miro.imponen
entiedä ootko jo tietonen tosta mutta aattelin nyt silti linkittää :)
Itse en pitänyt välivuotta, mutta sun tilanteessa pitäisin! Sä oot kuitenkin vasta 17 ja sen välivuoden aikana uskon, että kypsyt sen verran että tuut hyvinkin pärjäämään jatkokoulutuksessa. En siis tarkoita, ettet olis "kypsä", mutta itse koin 18-vuotiaana aloittessani AMK:n olevani iiihan pikkuriikkisen verran vielä "epäkypsä" alalleni.
ja tosiaan toi "miro" on parisuhteessa Jonnan (https://www.facebook.com/jonna.jokinen.33) kans joka on siis myös feikkiprofiili joka käyttää kuvinaan far from perfect -blogin jennin kuvia :-D
ja tuolla mirolla on myös sun ja vilun kuvia ja kuvatekstinä "SISKO<3" :)
Loistava karkkimaku <3
en jaksa lukea kommentteja että onko jo joku sanonut, että ei sun tarvitse tietää mikä susta tulee 'isona'. tiedän ihmisiä jotka opiskelee uuteen ammattiin vielä 50kympin ikäisinä. ei se ole mikään ikuisestisitovasopimus että 'tän tutkinnon kun saan, teen tätä eläkeikään asti'. katot niitä linjoja ja valitset sieltä _mieluisimman_, koska kerrankun pääset kirjoille johonkin oppilaitokseen, on helppo vaihtaa linjaa, jos ala johon hait ei miellytä. älä ota liikaa paisetta. itsekkin hain vahingossa ihan väärälle alalle, mihin alunperin piti. mutta se osoittautukin paremmaksi. tsemppiä.
Täällä ollaan! Itse opiskelen amk:ssa ja mulla ei oo hajuakaan mitä tahdon tehdä isona =)
Mä täytän kohta kanssa 20, ja kävin kyllä amislukion, mutten tosiaan tahdo mikään ompelija olla, joo menihän siinä periaatteessa 3v hukkaan, mutat nyt mulal on tällä hetkellä vakituinen työpaikka vaatekaupassa, opintojeni ansiosta, ja se on kyllä tälllä hetkellä sitä mtiä tahdon tehdä!
En missäään nimessä koko elämää, vaan jossain vaiheessa aion kyllä hakea opiskelemaan, kunhan keksin mitä haluan tehdä sitten vielä "isompana":D
No worries honey, mun työkaveri on 31, ja lähtee nyt tammikuussa lukemaan kolmatta ammattiaan, joten ei mtiään stressiä!
no oon lukion tokalla, joten mulla ei vielä ole kovia paineita ton opiskelun suhteen lukion jälkeen. mut stressaavana ihmisenä otan siitä paineita silti, tiedän ettei sitä tarvis vielä tietääkään 'mikä musta tulee isona' mut mä haluisin et se ois mulle joku tosi selkee juttu :-D sen takia kadehdin ihmisiä, jolle se on ihan selkeetä! esimerkiks nyt alan tajuumaa et toi lukio ei välttis ollu ihan mun juttu... mutta pitää yrittää tehdä loppuun asti kunnialla! mut siis niin mun pointti oli se että yritä olla ottamatta asiasta turhia paineita :-) ja ainakin yks välivuos on kuulemma just hyvä, vaikka kaikki opot huohottaa niskaan pääsykokeista mutta sen vuoden ajan voi olla vaikka just töissä ja miettiä asioita - ite aattelin tehdä niin jos ei abivuoden jälkeen tietoa paikasta tai voimia oo vielä jatko-opiskeluun :-) tsemiä!
Today I had a long conversation with my student counsellor, and after that I haven't been able to think anything else than could I just please get back to the first year of high school? I'd like to improve my grades and just sit at school until I know what I want to be when I grow up, I'm not yet ready for university entrance exams or real studying! I don't have the slightest clue which studies I might be interested in, I'd only like to have a thousand years off, go to work, save money, travel, have a little break from studying and wait earnestly for the day when the thoughts about "this is what i want to do when I grow up!" will hit my head. Blah, do I really need to grow up?
Please tell me I'm not the only one struggling with these kinds of thought, am I?
Et ole ainut! Itse valmistuin keväällä ylioppilaaksi, eikä mitään hajua vielä "tänäkään päivänä" mitä haluaisin tehdä isona. En oikeastaan edes tiedä, mihin mun tulevaisuuden ammattini voisi liittyä, eli ihan ulapalla ollaan!
Pyörähdin yliopiston pääsykokeissa ja huhheijaa, ajattelin just niinku sie; en todellakaan ole valmis siihen kunnon opiskeluun. Onneksi oon kuitenkin kokopäivätyössä ettei tarvii välivuotta kotona istua, ja tällä hetkellä tuntuu siltä etten koskaan haluaisi palata takaisin koulun penkille!
Ps. Oon seurannu sun blogia kauan, ja luulin jo, ettet enää koskaan jatkaisi, kunnes tuon cosmopolitanin kilpailun kautta bongasin sut! Olin ihan hämmästyny et ootki kirjotellu jo keväästä lähtien, mut ihanaa että oot täällä taas! Tsemppiä! :-)
Olisinpa samassa tilanteessa kuin sä! Välivuosi tekisi hyvää.
Mä hain kolme kertaa opiskelemaan "haluamaani" alaa sekä siinä välissä tuhlasin puoli vuotta merkonomiopintoihin surkeassa koulussa (virhe!). Nyt kun päälle vuosi sitten pääsin haluamaani kouluun niin tällä hetkellä ei voisi vähempää kiinnostaa koko opiskelu. Tietäisin mitä tahtoisin NYT opiskella mutta en halua enää yhtään pitkittää opiskeluja ja elää "opiskelijabudjetilla". :I
et todellakaa oo ainut! oon iha samas tilantees,en vaa tiiä yhtää mitä haluun tehä sit vanhempana ja alkaa jo paniikki iskee... no onha täs nyt viel vähä aikaa!:) tsemppii sinnekki suuntaa!:)
Mä kävin lukion ja viettelen nyt (ekaa) välivuotta, lähdin aupairiksi. Välivuoden pitäminen oli ollu mulla aina mielessä lukion jälkeen, mut laitoin kuitenki maaliskuus kolmeen AMK:hon haut, jos en pääsiskään töihin. En meinannu millään saada töitä ja jostain keksin aupair-hommat. Parissa viikossa löysin perheen ja melkein samontein sain vielä kesäksi töitäkin (oisin voinu jatkaa siellä kyllä pidempäänkin, mutta sanoin ei kiitos aupparihommien takia). Sain pääsykoekutsun kaikille aloille minne hain, mutta kävin vain yksissä ja sielläkin täysin valmistautumatta. Se oli ollu se mun ykkösvaihtoehto ja aattelin, et vaan käyn kurkkaamassa millaset ne kokeeet oikeen on ja kokeilen seuraavana vuonna tosissani. Niin vaan heinäkuussa tuli kotiin kirje, että mut on hyväksytty opiskelijaks sinne ja jouduin sit lykkään opiskelujen alotusta (amk:ssa voi lykätä 2 vuotta ilman minkäänlaista perustelua!). Nyt on alkanu tuntuun siltä, että se ala ei ehkä ookaan se mun juttu ja mietin kuumeisesti, mikä sit olis sitä. Houkuttais tän vuoden jälkeen muuttaa Suomessa johonkin uuteen kaupunkiin ja tehä siellä töitä ja miettiä..
Tää mun hostäiti (suomalainen) piti lukion jälkeen viis (5) välivuotta, teki sinä aikana töitä ja suoritti vähän jotain opintoja avoimessa yliopistossa. Se pääs heti lukion jälkeen AMK:hon, mutta lykkäs viimeseen asti opintojen alotusta ja lopulta peruutti paikkansa. Viiden vuoden jälkeen sille tuli valaistus, mitä se haluaa ja se oli nimenomaan sama koulu, minne se oli aikasemmin päässyt! Sinne se pääsi vielä uudestaankin. Mulle se on suositellu, et menee opiskeleen vasta sitku tietää, mitä oikeesti haluaa, et on sit motivaatioo opiskella :) oppiipahan ainakin elämästä ja itestään sinä aikana, ku välivuosia pitää!
Muistatko yhtään miltä nettisivulta noi sun treenikengät on tilattu? Ne on vaan niiiiin hyvännäköset et olis pakko saada :))
Don't worry, itsekin olin lukion kolmosella (ja sen jälkeenkin) ihan täysin ulapalla siitä mitä haluan isona tehdä tai että mitä haluan edes opiskella... pidin kaksi välivuotta ja nyt opiskelen sellasessa koulussa mikä ei koskaan aiemmin (esim just lukioaikana) tuntunut kovin kiinnostavalta, mut oon viihtynyt ihan sairaan hyvin!
ja mä kyllä suosittelen pitämään välivuoden, itse sain ainakin ihan hurjasti opiskelumotivaatiota kerättyä ja no elämänkokemusta muutenkin :) ja amk:in pääsykokeissa ainakin saa pisteitä työkokemuksesta, jota tuli kans keräiltyä aika kiitettävästi ton kahen vuoden aikana!
älä ressaa turhia, nauti vaan niistä viimesistä lukioajoista (en ois ehkä itekään uskonu, mut kyllä niitä tulee ikävä!) ja tee sitä mikä itestä tuntuu hyvältä :) everything will be okay in the end, if it' not okay, it's not the end!! ;)
noo yritä vaan muistaa ettei se ole niin vakavaa minne jatkat lukiosta, ei ole kiveen kirjoitettu että joudut istumaan siellä paikassa loppuun saakka ja tekemään sitä samaa työtä seuraavat 40 vuotta. aina voi hakea muualle opiskelemaan, vaihtaa alaa ja työpaikkaa! haet vaan sinne mikä kuulostaa mukavalta, katot onko se sun juttu ja jos ei, haet muualle ens vuonna. tai pidät välivuoden jos ei MITÄÄN hajua mistään :) noilla eväillä meikäläinen menee näin abina
Oot varmaan tälläisiä testejä tehnyt tosi paljon, mutta jos et ole niin kannattaa! Näissä kysytään kysymyksiä sun mielenkiinnoista, taidoista yms. ja sitten se kattoo niiden perusteella mikä ammatti sulle sopis niiden sun vastausten perustella :-) tässä on linkki yhteen----> http://www.mol.fi/avo/ Tuolla on varmaan ammatteja yli 500 ja kaikista on kerrottu, mitä pitää opiskella ja missä voi opiskella, palkkaus, minkälaista työ on yms. :-D
Toivottavasti oli apua, jos et ole vielä tehnyt tätä! Ja tsemppiä sulle tosi paljon :-)
mistä toi ruskee vyö on? tosi nätti.
en oo ennen kommentoinut sun blogiin mut nyt on pakko, sen verran lähellä itseäni on tuo "mitä teen isona" ahdistus. mun tilanne on silti jokseenkin kurjempi kun sun, mä nimittäin tiesin mitä halusin tehdä"isona",ja siihen ammattiin valmistun keväällä. tosin turhaan, elokuussa jouduin viikoksi sairaalaan ja multa löytyi parantumaton sisäelimellinen sairaus jonka vuoksi mä en saa ikinä tehdä tämän rakkaan fyysisen ammatin töitä, jos aion edes 25 vuotiaaksi elää suht. normaalisti :(
mutta nuoria tässä vielä ollaan, opiskelusta ei ikinä ole haittaa! tsemppiä sulle viimeiseen lukiovuoteen ja älä murehdi tulevaisuutta, se tuo mitä on tullakseen ja nuorena saa ja pitääkin vähän "harhailla" ja etsiä omia polkuja! :)
Muistan tuon ajan kun itse kamppailu noiden ajatusten kanssa. Se pohtiminen ja pähkäileminen mitä haluaa tulevaisuudelta. Mutta niistäkin selviää ja löytää jonkun alan mikä tuntuu omalta, voi tulla ensin vääriä valintoja tai sitten löytää heti sen oman alan (:
Nice <3333 LIKE.
mulla on sama. kirjotin 2011 ylioppilaaks ja luulin keksineeni että kirjottaminen on se mun juttu ja hain yliopistoon kirjallisuustiedettä mut eihän siitä mitään tullu. no sit pääsin yhteen kansanopistoon opiskelee kirjottamista vuodeks, mutta siellä tajusin, että ei, tästä ei tuu mulle ammattia, et se on vaan ja ainoastaan harrastus. no, sen jälkeen oon haahuillu ja miettiny et mitä mä haluun. innostuin lastenhoitamisesta koska olin työharjottelussa päiväkodissa, se on kivaa, mut aloin epäröimää et jaksanko tehä tätä tosi monta vuotta. no silti hain lähihoitajaks ja sosionomiks koska en tienny muutakaa. mutta en oikeesti tiiä kiinnostaako mua tarpeeks. oon tosi epävarma. haluisin jonkun, joka kiinnostais ihan täysillä ja toi mua kiinnostaa jonkun verran mut haluun että ois sellanen, joka tuntuis ihan superkiinnostavalta ja toi on "ihan kivaa" eikä tosi kivaa. ahdistaa, koska olin äsken pääsykokeissa lähihoitajaks ja mulla meni ne kuulemma hyvin, mutta en oo oikeesti varma kiinnostaako mua. no voinhan mä sen jälkeen tehä vähän aikaa töitä ja jos ei kiinnosta enää ni kouluttautua uudelleen jos oon keksiny jotain. mutta i feel you! mutta just tänään psykologi sano mulle tuolla pääsykokeissa että keskimäärin vasta 25 vuotiaana ihminen tietää mitä haluu. jotkut ei ikinä, kuhan ne vaan menee jollekin alalle mikä on ihan kiva. mun äiti on valinnu alan, jota se ei oikeestaa halunnu opiskella, mut kuhan meni koska pääsi ja on alalla edelleen. tommonen ahdistaa mua, haluisin mielummin alalle joka oikeesti kiinnostaa, en sinne mihin sattuu pääsemään. mut useimmat ihmiset varmasti päätyy vaan jollekin alalle, mitä ei alunperin ees suunnitellu. tai mistäs mä tiedän:D on stressi, koska en oo päässy puoleentoistavuoteen kouluun ja oli pakko hakea vaan johonkin, koska muuten en saa tukia kelalta ku oon myös työtön tällä hetkellä ku ei kukaa ota töihin..... kivaa tää nuoren elämä. ei niinku tiiä mitä haluis ku ei pääse mihinkää tai sit vaan yksinkertasesti ei kiinnosta. tsemppiä hei! sä voit pitää sen välivuoden tai parikin, jos siltä vaan tuntuu. ihan oikeesti. ja jos sittenkään et tiedä mitä haluut, niin mee vaikka ammatinvalintapsykologille. mä en oo käyny, mutta oisin halunnu kyllä.
ihana toi kultanen kaulakoru! mistä toi on? :)
romwe
H&M!
http://www.sportsshoes.com/
Mulla oli aikoinaan sama tilanne, eli en tiennyt mitä haluan tehdä lukion jälkeen. Hain kuitenkin johonkin kivalta kuulostavaan kouluun ja pääsin sisälle. Pidin yhden välivuoden, mutta sen jälkeen tuntui että on "pakko" aloittaa opiskelu, sehän kuuluu asiaan! Niinpä opiskelin 3,5 vuotta alaa, joka ei nyt tunnu yhtään omalta. Vasta nyt 24-vuotiaana alan vihdoin löytää oman alani, pitkän itsetutkiskelun jälkeen - ja se ala on jotain ihan muuta kuin tuo mistä mulla on tutkinto. Vuosien varrella olen muuttunut ja kasvanut sen verran, että 18-vuotias minä ei olisi ikinä edes valinnut tätä alaa, joka nyt eniten kiinnostaa.
Olispa joku sanonut vasta ylioppilaaksi päässeelle minulle, että on ihan ok vaikkei menisi heti (tai 1-2 välivuoden jälkeenkään) opiskelemaan. On ihan ok tehdä töitä, ansaita rahaa, kerätä kokemuksia, kypsyä ja pohtia rauhassa mitä haluaa tulevaisuudelta. Aikaa kyllä on opiskella ja tehdä sen oman alan töitä, ei kannata suin päin kiirehtiä jos ei vielä ole varma siitä mitä haluaa.
Jossain lehdessäkin oli itse asiassa äskettäin juttua siitä, kuinka 18-vuotiaan ei oikeastaan pitäisi joutua tekemään niin isoja päätöksiä, kun ajattelukin kehittyy vielä 25-vuotiaaksi asti tms.. :D
- Nuppu
Itse valmistuin lukiosta viime keväänä ja en vielä koulun loputtuakaan kunnolla tiennyt mitä haluun tehdä isona. pyörähdin muutamissa pääsykokeissa ja päädyin yhteen kouluun. Heti muutaman viikon jälkeen alkoi tuntumaan, että olen täysin väärässä paikassa. Opiskelu on välillä todella raskasta kun tietää, että haluaisi oikeasti olla jossain muussa koulussa. Toivon, että mulla ois ollu mahdollisuus pitää välivuosi tehden jotain järkevää ja kypsyä ja miettiä mitä oikeasti haluan tehdä. Opiskelu tuntuu tällä hetkellä kamalalta, oon kokoajan turhautunut ja stressaantunut, jopa kaverit on huomammu että kaikki ei ole hyvin.
onko sulla ikinä ollut tai onko nyt mitään juttua kenenkään pojan kanssa?:3
valoja hei
Mulla oli täysin sama tilanne abivuonna! Muistan oman opohaastatteluni ja sen kuinka se alko raivoomaan mulle, etten ota mitään vakavasti... Opo nimittäin kysy, että tiedänkö jo mikä musta tulee, ni vastasin että prinsessa:D
Pidin siis välivuoden, koska en päässyt mihinkään mitä sattumanvaraisesti klikkailin. Nyt opiskelen AMKissa alaa, joka ei välttämättä se mun ala ole, mutta oon päättänyt käydä tätä koulua niin kauan kun keksin jotain parempaa:P
Mistä keksit näitä joitain blogis otsikoita? Ootko tänkin postauksen otsikon keksiny päästäs?
öööö anteeks mutta mihin mää ny valoja tartten? iha kysyin vaa kysymyksen nii mitä sää tuut siihe vinkuu?
valoja sen takia koska annika on ollu vilun kanssa tiäs kuinka kauan...
Järkee juoda jotai alkoholidrinkkejä arkipäivisin.. No, omapahan on elämäs ja terveytes
herää ny
Kuudennessa kuvassa on ihan vaan jäävettä sitruunalla ja limellä. Kannattaa ottaa asioista selvää ennenkuin kärkkäästi ilmaisee asiansa :-)
Joo, oon seurustellut mun nykyisen poikaystäväni kanssa kohta kaksi vuotta ja oon mielestäni tuonut sen aika selvästi täällä bloginkin puolella esille :-D
millon teillä on vuosipäivä?
hajosin.. miten voi ihmiset olla noin kärkkäitä :D oot ihana Annika <3
miks jotkut on noin idiootteja hahhhahhah
Ensi vuoden alussa!
Mikset oikeesti voi tähänkään vastata?
En kun mulla on sellanen sateenkaarenvärinen "tsiljoona ja yksi blogin otsikkoa"-taskukirja, mistä aina valitsen satunnaisesti otsikon arpomalla.
Sulla on tosi kiva blogi ja voi, että tuo ristirannekoru on ihana!
Et todellakaan ole ainut kuka stressaa tulevaisuudesta. Mun oli tarkoitus lähteä vaihtoon vuodeksi ja aikuistua siellä sekä miettiä elämän suuntaa. No suunta muuttui ja jäinkin Suomeen homehtumaan. Nyt stressailen noista kevään kirjoituksista, jotka siis on ensimmäiset mulle elämässäni. En todellakaan tiedä miten selviän edes noista ylppäreistä saati sitten ensi vuonna lopuista. Motivaatio on vaan niin hukassa lukemiseen. Vielä vuosi sitten mulle oli ihan selkeää, että haen valmistumisen jälkeen kauppakorkeeseen, valtio- ja oikeustieteelliseen. No nyt suunnitelmat taas kerran muuttuivat ja haluankin TAIKiin elokuva-alalle, josta en ikinä ennen ole unelmoinut ja oletin, että mulla ei ole lahjoja esimerkiksi käsikirjoittamiseen tai ohjaamiseen, mutta taisin olla väärässä. Siksi haluankin nyt katsoa tuon TAIKin kortin ympäri ja hakea sinne. Eihän sitä ikinä tiedä mikä tärppää! Onnea valintoihisi! :)
Eli ihan lyhyesti sanottuna oisit voinu vastata tähänkin vaikka että: En/Kyllä. :)
Mistä sellasia saa ja mitä maksaa?
myydäänks niitä kirjakaupoissa?? itekin tarvisin
KIITOS :))
Halusin vaan tietää että mistä oot ton otsikon keksiny mut jälleen kerran näyttää olevan sulta ihan liikaa vaadittu.
Selvennykseksi: joo, keksin ihan päästä niinkuin luultavasti useimmat muutkin bloggaajat. En oo vielä törmännyt kovin moneen joka keksis ne jostain muualta kuin omasta päästä, esim jostain otsikkogeneraattorista tmv
Pyydän anteeksi vastaustani, en oo vaan tottunut miettimään sanomisiani sillä varauksella että jollain tekstin lukijalla ei välttämättä sattuiskaan olemaan minkäänlaista huumorintajua, sillä mun lähipiirissäkään ei oo yhtään tällasta ihmistä :-)
Ja teille joiden kanssa ollaan vielä samalla aaltopituudella; ei niitä saa kirjakaupoista, ne tipahtaa postiluukusta jos oikein hyvä tuuri käy! ;-)
WORD, you go girl!! Mitä tosikkoi tää porukka oikeesti tääl on?
Nii siis mut ei kai toi otsikko voi olla ihan sun päästä vedetty koska yhellä toisella (ei niin suositulla) bloggaajalla on ollu ihan samanlainen otsikko vähän aikaa sit?
Hei sulla on tosi kiva blogi vaikken yleensä kännykällä otettuihin kuviin hurahdakkaan :) Mutta tosissaan sulla oli tuolla aiemmin toi että kyselit miten saat vastattuu jokaiseen kommenttiin erikseen. Miten sait sen toimimaan koska haluaisin itekkin tietää ja oon jo kaikkea koittanut! Kiitos kovasti jos jaksat auttaa (=
Asetukset => kommentit => kommentin sijainti => upotettu! En oo ihan satavarma mut mun muistaakseni menee näin :-)
Ja siis, kenelläkään maailman miljardeista ihmisistä, ei voi liikkua samanlaisia juttuja pään sisällä vai? En ookkaan ennen kuullu tällaista.
Toi on musta aika yksinkertainen lause, joten en usko, että edes minä ja tämä toinen mainitsemasi bloggaaja, ollaan ainoita jotka ovat joskus sattuneet miettimään ja käyttämään kyseistä fraasia :-D
Miks neuvot tossa jutussa muttet missään muussa ulkoasuun liittyvissä jutuissa?!
Ulkoasun mä oon vääntänyt tällaiseksi hirveen vaivannäön kanssa ihan omin kätösin, toi taas on Bloggerin valmis asetus jonka etee en oo tehny yhtään mitään itse. Sitä paitsi, ulkoasun oon tehnyt niin kauan sitten et en ees enää muista miten mitäkin tehdään.
Et ole ainoa, joka oli hukassa lukion jälkeen! Onneksi minulle oli kuitenkin aika selkeää, että haluan lähteä ulkomaille töihin ja aikuistumaan. Nyt 2,5 vuoden jälkeen olen yhä "matkalla", eikä minulla ole tarkoitustakaan vaihtaa näitä matkailualan töitä opiskeluun ennen kuin olen keksinyt "sen" jutun jota haluan tulevaisuudessa opiskella. :-)
Millaisia painoja käytät pumpissa missäkin biisissä? :-)
Ihan fiiliksen mukaan millon mitäkin :-D ei mulla oo mitään "vakkareita" mitä käytän aina.
Millä ohjelmalla muokkailet kuvia ja koostat kollaaseja?
Sellaisella kuin Pixelmator :-)!
Mulla oli pitkään sama juttu. Sitten lopulta keksin mitä haluan tehdä ja haluan sitä todella paljon. Mutta se vasta kurja juttu onkin kun ei pääse siihen opiskelupaikkaan sitten millään :/ ja en tosiaan halua mitään muuta. Suosittelen kaikille huolehtimaan tarpeeksi hyvistä arvosanoista lukiossa niin ei mee sitten mitkään ovet kiinni tähän tapaan.
Kiitti! :)
Macbookille on ollut vaikea löytää hyviä kuvankäsittelyohjelmia, vaikka tietysti Picasa on ihan ok!
Et varmasti oo ainut! Mulla oli niiin toi tilanne just sun iässä abina ja kohta taas sellainen vaihe tulossa elämässä että samojen kysymysten äärellä ollaan, mä kun oon heti lukiosta päästyäni opiskellu 3 vuotta alaa jota en tiedä haluunko ikinä tulla tekemään työkseni. Joten kun sanot, että haluaisit pitää tuhat välivuotta, matkustella jne. niin mun mielestä silloin kannattaa tehdä just niin :) Ei oo pakko kasvaa aikuiseks!
Mulla on vierähtänyt käyntiin nyt kolmas välivuosi. Kirjotin 2010 keväällä ulos lukiosta. Kävin pyörähähtämässä luokanopettajan pääsykokeissa ristinolla tekniikalla. Pidin ekan välivuoden kesällä matkustaen ja talven töitä tehden ja viettäen ikimuistoista vapaa-aikaa ystävien kanssa. 2011 keväällä hain kouluun alalle mikä tuntui mielenkiintoiselta ja pääsin sisään. Olin kuitnekin jo päättänyt lykätä koulupaikkaa jos pääsen sisään, koska päätin pitkäaikaisen pohdinnan jälkeen käydä salaisen haaveeni meikkaaja-maskeeraaja tutkinnon. Kesän taas matkustin ja syksyllä vietin 5kk oppien paljon uutta ja sain monta uutta ystävää koulusta.
Taas keväällä 2012 hain kouluun opiskelemaan estenomiksi ja pääsin sisään. Tällä hetkellä lykkään molempia amk paikkojani kun vietän "viimeistä" välivuottani Australiassa. Yhä olen sitä mieltä että haluan opiskella estenomiksi ja oon onnekas että pääsin sisään, mutta kyllä silti kokoajan kyseenalaistaa että onkohan nyt näin ja muuttuuko se mieli taas kahessa kuukaudessa.
En tiiä tuunko ikinä tekemään meikkaajan töitä, mutta ainakin se koulu autto mua tajuumaan että tolle alalle haluan tulevaisuudessa jos vaan mahollista. Koulupaikan saaminenki olis ollu varmasti hankalampaa ilman tota tutkintoo.
+ mulla tulee usein morkkis siitä että valitsen tämmösen alan kun voisin valita esim sosiaali ja terveysalan tai luokanopettajan opinnot. Oonko jotenkin huono ihminen kun valitsen pinnallisen alan, vaikka tavallaan hyvien ihmisten työt kiinnostaa..?
En kuitenkaan missään nimessä kadu näitä välivuosia. Töitä kerkee tehä myöhemminkin ja ura ei oo ikinä ollu mun listalla kauheen korkeella. Itsestähän se riippuu miltä välivuodet tuntuu ja miten ne kokee. Mä oon saanu paljon uusia ystäviä, kokemuksia ja elämänkatsomusta, joita en vaihtais mihinkään. Kuitenki samaan aikaan en malta että pääsen asettumaan aloilleen, opiskelemaan ja rakentamaan elämää suomessa:)
Kaikelle on aikansa pidä vaikka viis välivuotta kyllä sä keksit sen lopulta.
Post a Comment
-17 years old
-Lahti, Finland
-Instagram: annikaollila
-Canon 650D + 50mm f1.8
Note: Only a member of this blog may post a comment.
Subscribe to Post Comments [Atom]
<< Home